Hieman aikaa on kulunut viime kirjoittelusta (hupsista keikkaa). Tänään kuitenkin tulee mulla täyteen kolme viikkoa Saksassa. Toinen kouluviikkokin on tällä viikolla lähtenyt käyntiin. Perhe, rotarit, luokkalaiset yms. ovat todella mukavia ja auttavat parhaansa mukaan jos on ongelmia. Saksaa mun täytyy puhua kotona jatkuvasti, koska hosteilta ei englanti suju. Mun saksan kieli vastaa kuitenkin rallienglantia ja joskus sekotan sanoja, jollon keskusteluista tulee lähinnä vaan huvittavia.
Muun muassa tässä viikko takaperin pyysin kahvilatyöntekijältä päätä kupin sijasta.
("Kann ich habe ein Kopf?") Tosiaan kuvittelin että voin muotoilla "cup"-sanasta vain saksalaisen kuuloisen, toisin oli.
Toinen tällainen hassunhauska vahinko tapahtu iltapalapöydässä, kun koitin selittää hosteille, että meillä yleensä edeltää konfirmaatiota leiri. Käytin sanaa "Kampf", koska ajatuksissani kuvittelin sen tulevan suoraa enkun sanasta "camp". Hostitpa siitä hämmästy ja kyseli että "Oikeastiko? Millainen taistelu?" Sain tietää että sana "Kampf" ei tarkoitakaan leiriä, vaan taistelua/kamppailua. Virheiden avulla se sitten lähtee onneksi paranemaan ja huomaan jo itsekin, että joka päivä osaan jotain enemmän.
Tulevana viikonloppuna mulla on ensimmäinen orientaatio. Siellä tapaan muita vaihtareita ja teen Rotary-hommia. Marraskuun alussa olisi luvassa Pariisin reissu ja toivottavasti huhtikuussa vielä 20 päivän Europatour.
Saksa ei maana kauheasti eroa Suomesta, mutta tässä hieman eroja mitä itse oon huomannut:
- koulussa ei ole ilmaista kouluruokaa
- tunnit kestää 45min (joo joissakin suomalaisissa kouluissa on näin myös, muttei itselläni enää lukiossa)
- oppikirjat saa koulusta
- koulussa ei saa käyttää kännykkää, ei edes välitunneilla.
- opettajia täytyy teititellä tai kutsua herr/frau Mikäonkaansukunimi (itse en ole vielä kertaakaan näin tehnyt, koska en koskaan tiedä/muista/osaa lausua opettajien nimiä)
- ruoan jälkeen ei kiitetä, ellei olla vierailla syömässä. (En kyllä tiedä onko tämä vaan mun perheessä)
- missään vessassa ei ole käsisuihkua.
- pankkikorttia ei pysty käyttämään kovin monessa paikassa.
- kaupassa hyvin harva myyjä tervehtii kun astuu sisään. (Tääkin saattaa olla vaan sattumaa, koska en niin paljoa ole kaupoissa käynyt)
- lähes kaikkien talojen katot on oransseja
- talot on myös tooosi tiheesti ja tiet on siten aika ahtaita kulkea.
- kaikki on dubattu saksaks, ihan kaikki.
- lomia on enemmän kuin Suomessa
- pieniä ja isoja markkinoita on tosi usein
- lähes kaikki on halvempaa kuin Suomessa
- täällä etelämmässä on paljon mäkiä, kumpuja yms. mikä miellyttää mun silmää.
- ruoissa on tosi paljon suolaa.
- ja juustoa, juustoa on ihan joka paikassa ihan missä muodossa tahansa.
Mutta tosiaan näin tiivistettynä, mulla on ollut todella mukavaa täällä ja odotan innolla tulevia kommelluksia ja sitä kuinka kieli kehittyy. Kirjoittelen taas tänne kun tapahtuu jotain mullistavaa, Tai muuten vaan on sellainen fiilis, Tsüsch!
(Tässä alapuolella hieman kuvia mun kuluneista viikoista)
Obernburg
Bingen
Currywurst
Obernburg hieman korkeammalta
Mun oli pakko tulla kommentoimaan, koska oot ilmeisesti piirissä 1950 (?), jossa mä olin 14-15 Altenburgissa :) Toi piiri on aivan ihana, sulla on käyny hyvä tuuri! Ja aivan mahtavaa jos pääset Eurotourille, se on niin uskomaton! Jos haluut lukee mun vuodesta, niin mun blogi on kassulii.blogspot.fi :)
VastaaPoistaJoo samassa piirissä ollaan! Uskoisin että pääsen, katotaan vielä ja itseasiassa viime vuonna luinkin sun blogias! Taidat ollakin myös mun oldien oldie, sanonko huomenna terkut kun nään heitä vikaa kertaa? :)
VastaaPoista